Käärmejutut 100–150 vuoden takaa ovat kaikkiaan surkeaa luettavaa. Kristityn velvollisuus oli tappaa jokainen havaittu käärme, ja sinänsä valistushenkisissäkin jutuissa jouduttiin oikomaan käsityksiä, että myös ”sisäliskot” ja ”vaskikäärmeet” pitäisi lahdata, vaikka sisilisko ja vaskitsa eivät ole edes käärmeitä.

On tässä työsarkaa. Pari kesää sitten jossain suositussa puutarharyhmässä oli jaettu tappovinkkejä, miten kyy poltetaan hengiltä mahdollisimman tuskallisella tavalla.

#käärmeet 6/6

Rantakäärmeitä sentään siedettiin. Uusi Aura kertoo 25.7.1912:

”Ihmisten tuttuja lyyli- eli palveluskäärmeitä on pidetty Itä-Suomessa takavuosina aivan yleisesti. – – Nuori talonpoika Antreasta oli käynyt lankomiehenä Kirvussa sukulaisiansa tervehtimässä ja sanonut, että niitä löysi kaikkialla, jopa vuoteistakin.”

”Kun lapset pihalla söivät velliä vadista oli käärmekin tullut sitä syömään. Lapsi oli silloin lyönyt käärmettä päähän ja sanonut: syö lusikalla, älä kielellä syö.”

#käärmeet 5/?

Uusi Aura 25.7.1912:

”Luulo, että käärme menee ihmisen sisään nukkuessa, on yleinen. Kun käärme menee nukkuvan ihmisen sisään, näkee ihminen unta, että on juovinaan kylmää piimää.”

Jos näin oli sitten päässyt käymään, yksi tapa saada käärme pois ihmisestä: ”keitettiin hevosen virtsaa ja ryssänlehteä [mahorkkaa]. Sitä juomaa annettiin ihmiselle ja käärme tuli pois.”

#käärmeet 4/?

Mitäs jos käärme kuitenkin pääsi puremaan? Uusi Aura 25.7.1912:

”Sammakko leikattiin halki ja pantiin käärmeenpureman päälle. Myöskin pantiin katajankuorta purtuun paikkaan.”

Tai ”pantiin maitoa astiaan ja siellä kierrettiin veitsen terää kolme kertaa vastapäivään ja joka kerralla luettiin:

Mato musta maanalainen,
kiven juuria pujottelevainen,
kiven välistä kiiltäväinen,
minä manaan sinun isäs helvettiin,
jossa muutkin pahantekijät ovat.”

#käärmeet 3/?

Uusi Aura 25.7.1912 opastaa, että käärme ei purrut, jos sanoi:

”Pure puuta ja maata,
kiviä ja kantoja,
älä minua pure.”

No, oikeasti käärme ei pure, kun katsoo minne astuu ja mihin kätensä tai ahterinsa työntää. Jaloilla voi tömistellä ja oksalla nostella varpuja. Ja mahdollinen purema ei riko ihoa, kun maastossa käyttää riittävän jämäköitä varrellisia jalkineita ja pitkiä housuja, joissa on mieluiten vähän väljät lahkeet. Ihonmyötäiset trikoot on käärmemaastoissa tosi huonot.

#käärmeet 2/?

Ei vieläkään ole saanut leipoa käärmetorttua, vaikka koko lämmin poutajakso ollaan retkeillessä toivottu käärmyleen tulevan vastaan, höh.

Kyitä odotellessa harhauduin vanhoihin digitoituihin lehtiin, joista irti pääseminen vaatii kai yhtä rajua interventiota kuin avoimet paikkatietoaineistot. Uusi Aura -lehti on heinäkuussa 1912 kertonut kansan käsityksiä käärmeistä, ja voi pojat, kansalla on _todella_ ollut käsityksensä...

#käärmeet 1/?