Tämä oli viime kesän henkireikä, nyt ahdistaa yleisen maailman- ja yhteiskunnallisen tilanteen lisäksi sekin ettei pääse melomaan kun meri on jäässä.
Kyseessä on siis MRS Nomad S1 D kajakkimainen packraft. Verrattuna muihin packrafteihin tämä on tosiaan muodoiltaan kajakkimaisempi, eli hiukan pidempi ja kapeampi kuin vastaava tavallisemman mallinen packraft. Se tekee tästä hiukan nopeamman melottavan ja sanoisin, että tällä voi pitää melko helposti yllä sellaista 5 km/h vauhtia (paitsi vastatuuleen). Ei tietysti ihan pärjää retki- tai etenkään merimallin kajakeille, mutta ei tätä ole niiden kanssa kilpailemaan tarkoitettukaan.
Etuina hardshell- tai ilmatäytteisiin kajakkeihin on paino ja pakkautuvuus - siinä missä joku perinteisempi ilmatäytteinen kajakki painaa n. 20 kiloa ja vaatii ison matkalaukun kokoisen kassin, tämä painaa n. 4.5 kg varusteineen ja pakkautuu tuollaiseen 70 litran varustekassiin (kuvan kassi on Motonetin varustekassi, jossa on Nomadin lisäksi kelluntaliivi, melontakengät, vesipullo, veitsi ja muuta pikkusälää). Tämän kanssa voi vaikka hypätä bussiin, ajella johonkin ja meloa takaisin (tai toisin päin), mikä on autottomalle melko iso juttu; toinen hyvä puoli on se, että tämän kanssa en tarvitse varastointiin juurikaan omia tiloja tai paikkaa melontaseuran vajalta.
Huonoja puolia tässä kyseissä mallissa on keulan ahtaus; näin pitkäjalkaisena ihmisenä jalat eivät meinaa mahtua kunnolla keulatilaan, mutta olen kuitekin tehnyt yli neljän tunnin melontaretkiä ilman että jalat ovat alkaneet krampata. Toki hyvällä säällä aukkopeitteen voi jättää pois, rullata kansipeitteen sivuun ja roikottaa jalkoja ponttoonien päällä jos siltä tuntuu.